Kari Tikan
Luther-ooppera sai ensi-iltansa vuonna 2000 ja kävin katsomassa sen jo silloin,
mutta nyt kun Urkuyö ja Aaria –festivaali esittää sitä uudelleen Tapiolan
kirkossa tänä uskonpuhdistuksen juhlavuonna, niin halusin virkistää muistiani
ko. oopperasta. Tapiolan kirkko oli ääriään myöten täynnä kuuntelijoita.
Paikkana kirkko ei ehkä ollut paras mahdollinen esityspaikka. Toki laulajien
ääni kuului hyvin ja kuoronkin osuus toimi varsin hyvin, vaikka he
vaihtoivatkin paikkaa eri kohtauksiin. Mutta orkesterin ääni hukkui (ainakin
minun paikalleni) melkein täysin ainakin ajoittain.
Tikan musiikki
oli toisaalta pienieleistä, toisaalta suorastaan jyrisevää. Paria teemaa
toistetaan useaan otteeseen ja mikäpä siinä, kun ne ovat sopivan iskeviä. Myös
yleisö pääsi osallistumaan oopperaan kohtausten välillä esitettyjen virsien
välityksellä. Aiheena Martti Lutherin elämä antaa tietysti paljon
mahdollisuuksia. Saatana (Aki Alamikkotervo) nousi erittäin keskeiseen rooliin
tässä tarinassa. Mutta ehkä sittenkin keskeisemmäksi teemaksi (ainakin minun
mielestäni) nousi rakkaus: rakkaus Kristukseen ja avioparin välinen rakkaus.
Esityksen ohjaus (Juulia
Tapola) oli mielestäni tilan rajoitteet huomioiden varsin onnistunut. Sekä
lavaa että käytäviä käytettiin hyväksi ja varsinkin alun siirtymä lavalla
laulaen oli komeaa nähtävää ja kuultavaa. Puvustus oli myöskin ihan sopivaa
teokseen. Tanssiryhmä ei nyt ollut ihan välttämätön, mutta eivät he nyt
varsinaisesti häirinneetkään esitystä.
Solistit olivat
mielestäni oikein onnistuneita. Elja Puukko oli hyvä Martti Lutherin roolissa,
samoin kuin Kätheä esittänyt Emriikka Salonen. Myös Luther-kuorosta, joka oli
koottu pääkaupunkiseudun eri kuoroista, pidin kovasti: hienoja laulajia.
Oopperasta on
vielä jäljellä yksi esitys torstaina 8.6., mutta Urkuyö ja Aarian sivuilla se
ilmoitetaan loppuunvaratuksi.
 |
| Tapiolan kirkko |
 |
| Näyttämö |
 |
| Esiintyjät |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti