Pohjantähti Musiikkitalossa, 11.11.2017

Kokkolan oopperayhdistys toi ensimmäistä kertaa Suomessa lavalle Giacomo Meyerbeerin oopperan Pohjantähti. Teosta esitettiin muutama kerta kesällä Kokkolan oopperakesän yhteydessä ja nyt Helsingin Musiikkitalossa. Esitys todisti jälleen kerran, että maailmassa on runsaasti oopperan helmiä, joita ei juuri esitetä ja joita ei Suomessa ole nähty koskaan. En varmasti ollut ainut yleisön joukossa, jossa tämä esitys herätti kiinnostuksen nähdä muitakin Meyerbeerin oopperoita.

Tarinan juoni kertoo Venäjän tsaari Pietarin ja hänen tulevan vaimonsa Katariinan rakkaustarinan. Oikeassa elämässä liivinmaalaisesta Katariinasta on libretossa tehty suomalainen, joten siinäkin mielessä teos sopi hyvin esitettäväksi Suomen juhlavuonna.

Musiikkitalo ei nyt ehkä ollut ihan paras mahdollinen lava esittää oopperaa, mutta parempi sekin kuin se, että oopperaa ei olisi lainkaan nähty pääkaupunkiseudulla. Lavastuksena oopperassa oli vain pari kertaa lavalla kannetut puunkarahkat, jotka ilmeisesti esittivät Karjalan mäntyjä. Oopperan pukusuunnittelusta vastasi Noora Salmi, joka oli luonut vain kevyesti epookkiin viittaavat asut esiintyjille. Kukkia oli koristeina sekä hiuksissa että kapellimestarin korokkeella ja niitä heiteltiin myös yleisölle.

Ranskankielisen oopperan koko tekstitystä ei heijastettu laajakankaille, vaan niitä käytettiin päätapahtumien ja ydinrepliikkien heijastamiseen mykkäelokuvien tapaan. Ratkaisu oli todella mukava ja antoi mahdollisuuden keskittyä enemmän itse esityksen ja musiikin seuraamiseen. Monethan valittavat oopperassa, että tekstin lukeminen häiritsee itse esityksen seuraamista.

Meyerbeerin musiikki on hyvin romanttista ja teoksessa on lukuisia hienoja koloratuurinumeroita. Tällä kertaa on todettava, että ilta oli naisten. Anu Komsi oli upea Katariinan roolissa ja hänen höyhenenkevyet korkeat äänensä suorastaan lumosivat. Minulle uusi tuttavuus oli myös Prascovian roolissa laulanut Anna Palamina, jonka koloratuuri oli aivan fantastinen. Myös pienemmissä rooleissa laulaneet Johanna Lehesvuori (Natalie) ja Annastiina Tahkola (Ekimonna) lauloivat oikein kauniista. Miehistä eheimmän suorituksen teki ehdottomasti Gritzenko roolissa laulanut Heikki Kilpeläinen. Teoksen huippuhetkiä olivat ehdottomasti Katariinan ja Prascovian duetto ensimmäisessä näytöksessä sekä Katariinan aaria kahden huilun kanssa kolmannessa näytöksessä. Molemmat olivat aivan käsittämättömän upeaa kuultavaa.