HELMENKALASTAJAT
Georges Bizet’n
ehdottomasti tunnetuin ooppera on Carmen ja Helmenkalastajia esitetään
huomattavasti harvemmin. Pietarin Kamariooppera esitti nyt vierailunäytöksenä
Tallinnan Estonia Teatterissa tämän teoksen.
Oopperan juoni on
peräti eksoottinen. Tapahtumat sijoittuvat Ceylonille ja tarina kertoo Brahman
papittaren Leilan ja helmenkalastaja-Nadirin rakkaustarinan, joka tässä
versiossa päättyi roviolle. Puvustuksesta ja lavastuksesta vastasi Vjatšeslav Okunev. Puvustus heijasteli
eksotiikkaa: helmissä ja kultakoristeissa ei säästelty. Lavastus oli
huomattavasti vaatimattomampi: puunrunko ja pari kiveä, mutta lisäefektiä
saatiin videoheijasteista (Daniil Bakalin
ja Mihhail Ušinin),
joiden avulla luotiin ympärille milloin merenranta, milloin öinen viidakko tai
hindutemppeli. Ihan mukava tapa saada vähällä rahalla vähän näyttävämpi
lavastus aikaiseksi.
Esityksen ohjaus
(Juri Aleksandrov) oli erittäin perinteinen. Idän eksotiikkaa todella
korostetiin ja henkilöhahmot käyttäytyivät kuin saippuaoopperassa. Kuoro
onnistui laulamisen lisäksi myös tanssahtelemaan eksoottisesti ja elehtimään
dramaattisesti. Joskus tällainen umpitraditionaalinen tuotanto voi olla oikein
mukavakin kokemus.
Bizet musiikki
oli hyvin romanttista ja sisälsi suuria tunteita. Helmenkalastajan aariat eivät
ole ehkä yhtä tunnettuja kuin Carmenin, mutta kaunista musiikkia sekin
sisältää. Kaikki pääosien esittäjät olivat taitavia laulajia, mutta itse pidin
eniten Zurgaa esittävästä Aleksei Pašijevista, mikä saattaa osittain johtua siitä, että hän oli ainut
esiintyjistä, jonka ranskan tunnisti ranskaksi. Mutta upeita aarioita ja
duettoja esitti myös Nadirin roolissa laulanut Denis Zakirov. Kaiken kaikkiaan
ilta oli ihan onnistunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti