Kansainvälinen Mirjam
Helin -laulukilpailu järjestettiin kahdeksannen kerran Helsingissä nyt toukokuussa.
Vaikka heräsin aivan viime hetkellä, onnistuin saamaan lipun loppukilpailuun,
joka olikin todella kiinnostava. Finaalissa oli mukana neljä miestä ja neljä
naista ja molempien sarjojen voittajille oli luvassa 30.000 euron rahapalkinto.
Olin katsonut Areenasta
finalistien välikilpailujen esityksiä ja odotin mielenkiinnolla heidän
finaalisuorituksiaan. Miesten sarjan suosikkini oli jo välikilpailuissa italialais-venezuelalaiainen
kontratenori Rodrigo Sosa Dal Pozzo. Finaalissa hän vain paransi esitystään.
Ensimmäisenä hän esitti laulun Mjortvoje pole (Мертвое поле) Sergei Prokofjevin kantaatista Aleksandr Nevski.
Jo välikilpailussa Sosa Dal Pozzo oli osoittanut, että hän osaa ääntää jopa
suomea erinomaisesti, joten en enää ollut yllättynyt hänen kauniista
venäjästään. Kun vielä teoksen tunnelataus oli vahva, niin olin jo tässä
vaiheessa myyty. Kun toisena kappaleena tuli vielä loistavan taidokkaasti esitetty
Rinaldon aaria Or la tromba Händelin oopperasta Rinaldo, niin minä äänestin
mielessäni miesten sarjan ykköseksi Sosa Dal Pozzoa, vaikka tiesinkin, että
kontratenori ei varmaankaan kisaa voittaisi. Ja niinhän siinä kävikin. Sosa Dal
Pozzo sai toisen palkinnon (ja ansaitusti palkinnon parhaasta suomalaisesta
laulusta), kun voittajaksi valittiin saksalainen (Venäjällä syntynyt) Stefan
Astakhov. Kauniisti hänkin lauloi, mutta kyllä hän minun korvissani Sosa Dal
Pozzolle hävisi.
Naisten sarjassa taas
näkyi selvästi ohjelmiston valinnan tärkeys. Ennen finaalia ennakkosuosikkina
saattoi pitää venäläistä sopraanoa Olga Cheremnykhiä. Kauniisti hän
finaalissakin lauloi, mutta hän oli valinnut finaaliin kaksi hieman liian
samankaltaista aariaa (Marfan aarian Rimski-Korsakovin Tsaarin morsiamesta ja
Medoran aarian Verdin Il Cosarosta). Kun kanssakilpailija ruotsalainen Johanna
Wallroth oli puolestaan valinnut kaksi aivan erityyppistä aariaa (Anne
Trueloven aariaan No word from Tom Igor Stravinskin oopperasta Hulttion tie ja
Julian aarian Je veux vivre Charles Gounoudin oopperasta Romeo ja Julia), niin
hän pääsi esittelemään ääntään ja esiintymiskykyään aivan eri tavalla kuin
Chremnykh. Wallroth oli suosikkini naisen sarjan voittajaksi ja hän voiton
veikin.
Vaikka tämänvuotista
laulukilpailua pidettiin korkeatasoisena, niin ainakin finaalin pohjalta on
helppo sanoa, että molempien sarjojen kaksi ensimmäistä laulajaa erottuivat
kyllä muista ja Jussi Juola, Bryan Murray, Palesa Malieloa sekä Teaa An
hävisivät selkeästi voittajille.
Tuomaristo ja kilpailijat |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti