Turun
konservatorio esitti Sigyn-salissa Marko Aution säveltämän Logicomix-oopperan.
Kun oopperan kuvaus on sarjakuvaooppera ja aihe on loogikko Bertrand Russellin
elämä, niin en oikein tiennyt, mitä oopperalta odottaa. Vielä siinä vaiheessa
kun luin ohjelmalehteä, niin olin epäilevällä mielellä, sillä juoni kuulosti
todella sekavalta. Mutta jälleen kerran näyttämötoteutus oli paljon selkeämpi
kuin ohjelmalehti. Ooppera koostui sarjakuvamaisen lyhyehköistä pätkistä
Russellin elämää. Tarina alkoi vuodesta 1939 ja palasi kertomaan Russelin
elämäntarinan alkaen lapsuudesta isovanhempien luona ja rakastumisesta
matematiikkaan.
Oopperan musiikki
ei ollut hassumpaa, erityisesti pidin lyömäsoittimien isosta roolista. Nuoren
Russelin roolin laulanut Akseli Vanamo teki hyvää työtä pääroolissa, mutta
muuten esiintyjien taso vaihteli kyllä varsin paljon. Lauseen tai pari
laulaneissa rooleissa oli laulajia, joilla on vielä pitkä matka ammattilaulajiksi,
mutta jostakinhan sitä aina aloitettava. Oopperassa oli mukana myös
räppiosuuksia, jotka aluksi hämmästyttivät, mutta sitten niitä alkoi melkein jo
odottaa. Säveltäjä/kapellimestari Marko Autio osoittautui myös oikein hyväksi
räppäriksi!
Oopperan puvustus
ja lavastus olivat ihan ok. Vähän sielua riipoi kirjojen kohtelu, mutta kai se
kuului oleellisena osana juoneen. Todella hyvä idea oli se, että näyttämön
taustalle heijastettiin kivoja sarjakuvapiirroksia ja myös selvennyksiä
(vuosilukuja) oopperan tapahtumista. Kaiken kaikkiaan on pakko todeta, että
kyseessä oli ihan katsomisen arvoinen ooppera ja nuorille tekijöille on
annettava kehuja kunnianhimoiseen projektiin ryhtymisestä.
 |
| Esiintyjät |
 |
| Sigyn-sali |
 |
| Käsiohjelma |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti