Aloitin aamuni
Prahassa vierailemalla Bedřich Smetana -museossa, joka oli viehättävän vanhanaikainen pikkumuseo
vanhassa kaupungissa, ihan Kaarlensillan kupeessa. Kymmeneltä lauantaiaamuna
sain nauttia näyttelystä aivan yksin, joten aivan supersuosittu nähtävyys se ei
ehkä ole, mutta oopperan ystävien kannattaa siellä kyllä käydä.
Ja mikäpä sitten
olisi ollut parempi päätös päivälle kuin mennä katsomaan Smetanan ooppera Myyty
morsian Kansallisteatteriin. Teatteri on mahtipontinen rakennus Vltavajoen
varrella ja itse teatterisalinkaan kultakoristeluissa ei ole säästelty.
Myyty morsian
kertoo nuorista rakastavaisista Mařenkasta ja Jeníkistä, joiden onnea uhkaa Mařenkan naittaminen toiselle miehelle Vašekille. Muutaman juonenkuvion jälkeen nuoret
kuitenkin saavat toisensa, kun paljastuu, että Jeník on rikkaan miehen poika ja
aiotun sulhasen velipuoli.
Tämä Smetanan
ooppera on aika viehättävä ja täynnä mukaansatempaavaa musiikkia. Alkusoitossa
jousilla on suuri rooli ja ainakin minua se viehätti. Oopperassa on paljon
tanssinumeroita ja tämän produktion sirkuskohtaus oli suorastaan huikean hyvä
(esiintyjät Continuo-teatterista).
Kansallisteatteri
ei ehkä akustiikaltaan ollut maailman paras (itse Prahan oopperatalo on
remontissa); osa musiikista kuulosti vähän tukkoiselta ja solistien laulu
häipyi orkesterin alle, kun he eivät laulaneet aivan lavan reunalla. Mutta
hyvin orkesteri ja laulajat esiintyivät. Ehdoton suosikkini laulajista oli
avioliittovälittäjä Kecalin roolin laulanut Zdenĕk Plech. Hieno basso ja eloisa näyttelijä. Pidin
myös Aleš Voráčekista (Vašek), joka onnistui rooliin kuuluneissa
änkytyksissä upeasti ja Jeníkin roolin laulaneesta Jaroslav Březinasta. Hänen piano-osuutensa olivat
oikein kauniita.
 |
| Smetana-museo |
 |
| Kansallisteatteri |
 |
| Katsomo |
 |
| Esiintyjät |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti