Suomen
musiikkikentälle on jälleen syntynyt uusi tekijä: a capella –yhtye Kanto
Ensemble (basso Juha Suomalainen, baritoni Valter Maasalo, tenori Mats
Lillhannus ja kontratenori David Hackston). Yhtyeen jäsenet ovat varmaan tuttuja
vanhempaa musiikkia seuraaville, olen itsekin kuullut heitä useammissa eri
produktioissa aiemmin. Kanto Ensemble piti ensikonserttinsa Suomenlinnan
kirkossa ja esittivät konsertin aluksi neljä motettia (Giovanni Pierluigi de
Palestrinan Heu mini Dominen, Josquin des Prezin Absalo fil min ja De profundis
clamavin sekä Cristóbal de Moralesin Pace mihi, Dominen) ja päänumerona oli
Orlando di Lasson kuolleiden messu Missa pro defunctis.
Konsertin
otsikkona oli Requiem 1918 – Sisällissodan uhrien sielunmessu. Kaikkien
esitettyjen teosten sävy oli surumielinen ja se sopi hyvin konsertin teemaan.
Eikä konsertille kai olisi Helsingin seudulta kovin paljon parempaa paikkaa olisi
voinut löytyä kuin Suomenlinna, jonka vankileirillä suuri joukko punavankeja surmattiin,
kuoli nälkään tai tauteihin.
Kanto
Ensemblen jäsenet ovat kaikki erittäin taitavia laulajia ja heidän äänensä
sointuvat hyvin yhteen. Olen itse ollut jo jonkin aikaa David Hackton –fani,
joten nautin erityisesti alun moteteista, joissa hän pääsi esittelemään
kontratenorinsa kauniin kirkasta sävyä oikein kunnolla. Suurin suosikkini
moteteista oli Pace mihi, Domine, jossa laulajat lauloivat pääosin samaa melodiaa,
mutta omilta korkeuksiltaan. Järjettömän hienon kuuloista!
Di Lasson
requiemia ei ole ehkä missään esitetty a cappellana sitten kantaesityksensä
(1575), mutta ainakaan koko teosta ei ole koskaan aiemmin esitetty Suomessa. Nautin
aina suunnattomasti kun tällaisia pieniä sävellystyön helmiä löydetään ja
tuodaan kuultavaksi myös Suomessa. Pidin teoksesta ja sen kuuleminen hiipuvassa
valossa kevätiltana Suomenlinnan kirkossa oli koskettava kokemus. Lempikohtani
teoksessa oli Sekvenssi, jossa Juha Suomalainen ja Mats Lillhannus lauloivat
yksin joka toisen säkeen ja koko ensemble yhdessä joka toisen. Siitä
huolimatta, että konsertti meni yliajalle, minkä vuoksi yleisö missasi parilla
minuutilla Suomenlinnan lautan ja seuraavaa piti odottaa 40 minuutta, olisin
toivonut tämän jakson olevan vielä pidemmän. Huikean hieno esitys!
Jo tämän
ensikonsertin perusteella voin siis vain vakavasti kehottaa jokaista seuraamaan
Kanto Ensemblea (https://www.facebook.com/kantoensemblehelsinki/).
Odotan itse jo innolla heidän seuraavaa esiintymistään. Olen usein todennut, että ihmisääni on maailman kaunein istrumentti ja tama ryhmä on totisesti oiva todiste siitä.
Suomenlinnan kirkko |
Kanto Ensemble |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti