Olen aina pitänyt
Rossinin Stabat Materista ja kun nyt Espoon Urkuyö ja Aaria festivaalin Stabat
Materissa tenorin ilmoitettiin olevan Tuomas Katajala, olin aivan tohkeissani.
Ikävä kyllä saavuttuani Tapiolan kirkkoon ja saatuani ohjelmalehtisen käteeni, huomasin,
että Katajala olikin sairastunut ja hänen sijastaan tenorina laulaisi Heikki
Hattunen. Ja niin kuin olin odottanut Cujus animamia Katajalan esittämänä!
Huonosta alusta
huolimatta Stabat Mater kuitenkin osoitti voimansa. Istuin tällä kertaa
sellaisella paikalla, josta pystyin varsin hyvin kuulemaan Tapiola Sinfoniettan
soittoakin. Mielestäni kapellimestari Klaus Mäkelä sai orkesterin soimaan
varsin hyvin. Kuoro oli yhdistelmä EMO Ensemblesta ja VocalEspoo -festivaalikuorosta
ja sen työskentely oli vähän epätasaisempaa. Solisteja kuoro tuki hienosti,
mutta joissain kohdissa sointi ei ollut aivan tasapainossa.
Solisteista
suosikkini oli Petri Lindroos. Pro peccatis –aaria oli todella komeaa kuultavaa.
Tuija Knihtilän ääni on ihastuttavan voimakas ja sopi hyvin Stabat Materiin.
Hieman liiallinen vibraattorin käyttö häiritsi, mutta muuten Knihtilän kaunista
ääntä kuunteli mielikseen. Heikki Hattusesta ei voi muuta sanoa kuin että hän
ei ole Tuomas Katajala. Huokaus! Aurora Marthensia oli kiva kuulla erilaisessa
roolissa kuin edellisen viikon Casa Naisia tai aiemmin keväällä kuulemani Rita.
Marthens osaa näköjään esittää myös hieman vakavampaa ja dramaattisempaa
musiikkia. Inflammatus oli paikoitellen todella vaikuttava.
Esitys oli
kokonaisuutena siis hyvä ja voin vain kuvitella, miten loistokas se olisi
ollut, jos Katajala olisi ollut terve ja esiintynyt. Mutta täytyy toivoa, että
vielä joskus kuulen hänenkin Cujus animaminsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti