Pitäjänmäen kyläkirkossa oli taas mielenkiintoinen konsertti, jossa skotlantilainen tenori Ian Honeyman lauloi Kevät ja kesä -teemalla sekä vanhaa että uudempaa musiikkia. Vanhin esitetty laulu oli 1200-luvun puolivälistä (Svmer is icumen in) ja tuorein oli Mark Hollisin The Colour of Spring vuodelta 1998.
Aivan ensiksi on
todettava, että Honeyman on iästään huolimatta vielä tenorinakin ihan kelpo
kunnossa, mutta ennen kaikkea hän on erinomainen esiintyjä, suorastaan
show-mies. Lauluista oli koottu hämmentävänkin hyvin toimivat kevät- ja
kesäteemat – ihan ensimmäiseksi ei tulisi mieleen, että hän pitkän ajanjakson
musiikkia sisältävät laulut voisivat toimia niin hyvin yhdessä.
Honeyman säesti osittain
itseään pianolla ja sen lisäksi säestyksestä huolehtivat Heidi Peltoniemi viola
da gamballa ja sellolla sekä Aapo Häkkinen cembalolla. Heidän molempien soittoa
on aina ilo kuunnella.
Parhaimmillaan Honeyman
oli mielestäni Skotlannin kansallisrunoilijan Robert Burnsin runojen lauluissa
(Ca’ the Yowes to Knowes, The Baks o’ Doon ja A Red, Red Rose). Hän suorastaan
tempasi kuuntelijat syvälle laulujen tarinoihin ja tunneskaaloihin. Pelkästään
näiden laulujenkin vuoksi konsertissa olisi kannattanut käydä. Mutta hienoja
tulkintoja Honeyman esitti myös muissa illan lauluissa olivat ne sitten
barokkia tai modernimpaa musiikkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti