Lumikuningas ja musta Madonna Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa, 4.11.2018

Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa esitettiin Iiro Ollilan Sakari Topeliuksen 200-vuotisjuhliin säveltämä teos Lumikuningas ja musta Madonna, jota kutsuttiin musiikkidraamaksi. Teos on alun perin esitetty Seinäjoella, mutta nyt siitä saatiin yksi esitys myös Espooseen. Teoksen libretosta, ohjauksesta ja visualisoinnista vastasi Vesa Tapio Valo. Seinäjoen kaupunginorkesteria johti säveltäjä itse ja mukana oli myös Seinäjoen oopperayhdistyksen kuoro. Todella hienoa, että näinkin persoonallinen teos on saanut esityksiä useammalla paikkakunnalla, jotta mahdollisimman monella on ollut mahdollisuus päästä tutustumaan siihen.

Lumikuninkaan ja mustan Madonnan tarina perustuu Sakari Topeliuksen kertomuksiin (Välskärin kertomukset, Tähtien turvatit ja Regina von Emmeritz). Nämä kaikki yhdistämällä olikin saatu kokoon varsin erikoinen tarina, jossa Topelius kohtaa vieraalla planeetalla Ilmestyskirjan punaisen ratsastajan ja Regina von Emmeritz aikoo surmata katolisen uskon vihollisen Kustaa II Aadolfin. Esitys päättyy hieman alleviivaavan (ja täysin tarpeettomaan) sodanvastaisuuden julistukseen.

Itse teoksen musiikista pidin; Ollila oli onnistunut säveltämään kiinnostavaa, mutta kuunneltavaa musiikkia ja Seinäjoen kaupunginorkesteri kuulosti oikein hyvältä pienuudestaan huolimatta. Myös kuorolle oli sävelletty kaunista musiikkia, mutta se olisi kyllä kuulostanut paremmalta, jos kuoro olisi ollut vähän isompi. Voin vain kuvitella, miten iskeviltä latinankieliset rukoustekstit olisivat kuulostaneet täysimittaisen kuoron laulamana.

Jussi Lehtipuu esitti Kustaa II Aadolfia ja Tuuli Lindeberg Regina von Emmeritziä. Molemmat hoitivat roolinsa ammattitaitoisesti ja heitä oli mukava kuunnella. Valitettavasti samaa ei voinut sanoa Niemand Niemalsin roolin esittäneestä Kimmo Blomista. Blomin tausta on hevimusiikin puolella ja mikäpä siinä. Suomessakin on runsaasti oikein hyviä hevitenoreita, jotka osaavat laulaa. Valitettavasti Blomille Niemand Niemalsin rooli oli aivan väärä. Niin kauan kuin hän pysyi matalammissa äänissä, niin tulos oli ihan kohtuullinen, mutta korkeat äänet olivat aika kamalia. Ja ihan yhtä valitettavasti Niemand Niemalsin rooli oli kohtuullisen suuri, joten kyseisiä korkeita ääniä joutui kuuntelemaan varsin runsaasti.