GERONTIUKSEN UNI
Tänä syksynä
Helsingissä on ollut upea mahdollisuus kuulla hyvin monenlaista kirkkomusiikkia
alkaen Händelin Messiaasta, Beethovenin Missa Solemniksen kautta Edward Elgarin
Gerontiuksen uneen. Tämä vuonna 1900 sävelletty oratorio on Elgarin mittavin
teos ja on sävelletty myöhäisromanttiseen tyyliin. Musiikki ei siis ihan
ensimmäisenä tuo mieleen oratoriota, vaan huomattavasti maallisempaa musiikkia,
oopperaa tai paikoitellen ortodoksista liturgiaa.
Geroniuksen uni
kertoo hurskaan maallikon kuoleman hetkestä ja hänen matkastaan tuomittavaksi
Jumalan eteen ja kiirastuleen. Teoksessa on yleensä kolme (joskus neljä)
solistia ja kuoro. Tässä esityksessä kuoro muodostui itse asiassa kolmesta
kuorosta (Berliner Kantorei, Navichorus ja Viva vox). Orkesterina toimi
Helsingin Filarmoonikot eli Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri.
Kuoro teki komeaa
työtä koko esityksen ajan, mutta suosikkihetkeni oli kyllä demonien kohtaaminen,
siinä kuoro pääsi oikein kunnolla revittelemään. Solisteista eniten pidin Elja
Puukosta, mihin saattoi kyllä vaikuttaa myös se, että hänen äänensä pääsi ehkä
soimaan Tuomiokirkossa kaikkein parhaiten koska hän lauloi saarnastuolista
käsin.
 |
| Ohjelmalehti |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti