keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth Kansallisoopperassa, 21.2.2017


MTSENSKIN KIHLAKUNNAN LADY MACBETH

 

Viime kaudella Kansallisoopperan lavalla esitettiin Dmitri Šostakovitšin ooppera Nenä ja nyt oli vuorossa hänen viimeiseksi kokonaiseksi oopperakseen jäänyt Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth. Tämän oopperan kuultuani jouduin toteamaan, että on suunnaton sääli, että Šostakovitš ei koskaan säveltänyt alun perin suunnittelemaansa naisoopperoiden sarjaa pelästyttyään Stalinin kritiikkiä tämän oopperan jälkeen. Ne oopperat olisin todella halunnut kuulla!

Musiikillisesti ilta oli todella fantastinen. Šostakovitšin musiikki tässä oopperassa on upeaa ja Kansallisoopperan orkesteri Oleg Caetanin johdolla tekivät hienosti kunniaa säveltäjämestarin teokselle. Ja Kansallisoopperan nettisivun varoitus äänenvoimakkuuden tasosta on ihan asiaa. En usko, että olen moista tykitystä kuullut tuossa talossa koskaan! Itse ihastuin musiikissa sen vaihtelevuuteen. Vaikka teos kestää kolmisen tuntia, niin missään välissä ei ennätä kyllästymään, sillä kulman takaa tulee aina uusi musiikillinen yllätys. Herkkua!

Myös esiintyjäkaarti oli erittäin onnistunut. Pääroolien esittäjät olivat venäläisiä ja nimiroolissa esiintyi Svetlana Sozdateleva ja hän teki todella hyvän vaikutuksen. Kaunis venäläinen sopraanoääni. Kaiken kaikkiaan esiintyjistä voi sanoa, että he olivat hienosti läsnä koko esityksen ajan. Myös suomalaiset pienempien roolien esittäjät selviytyivät hienosti, joskin osalla venäjän ääntämys kaipaa vielä hiomista. Positiivinen yllätys oli Mika Pohjonen Katerina Izmailovan miehenä Zinevi Izmailovina. Hän teki vaikutuksen laulullaan ja esiintymisellään. Enpä olisi häntä ilman ohjelmalehteä tunnistanut.

Lavastukseltaan ja puvustukseltaan teos oli varsin ankeaksi tehty. Vaatteilla ei kukaan mitenkään koreilemaan päässyt. Luulen kylläkin, että suurimmiksi yleisösuosikeiksi nousivat puhallinorkesterin jäsenet, jotka tepastelivat säännöllisen väliajoin koulutyttöpuvuissaan näyttämöllä. Minusta he nyt eivät juonen kannalta kovin tarpeellisia olleet. Mutta olihan oopperassa koomisena tekijänä myös kumikalat, joita mäiskittiin oopperan aikana oikein kunnolla, joten kai siinä voi muutama parrakas koulutyttökin sivussa mennä.

Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että tämä teos antaa energiaa ja jää pitkäksi aikaa muistiin. Upeaa oopperaa, jota voi suositella kaikille.

Esirippu (kala?)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti