Suomalainen Kamariooppera
päätti esittää kaksi jo aiemmin ohjelmistossa ollutta pienoisoopperaa samana
iltana Suomenlinnan Tenalji von Fersenissä. Näin ensimmäisen oopperoista (Daniel
Filippo) viime vuoden huhtikuussa Kanneltalossa ja koska esitys oli myös nyt samalla
miehityksellä, niin ei siitä sen enempää.
Illan toinen
ooppera oli vuonna 2012 ensi-iltansa saanut Markus Fageruddin Maritza Núñezin
librettoon säveltämä Välilasku. Väliajan aikana katsomon suunta oli vaihdettu
toiseen päähän tilaa, joten molempien esitysten lavasteet oli voitu rakentaa jo
etukäteen paikalleen. Aluksi tuntui vähän oudolta ajatukselta vaihtaa paikkaa
kesken illan, mutta ratkaisu oli tosi toimiva.
Välilaskun juoni
kertoo miehestä ja naisesta, jotka jumittuvat Amsterdamin lentokentälle tuhkapilven
vuoksi, heidän välisestään eroottisesta jännitteestä ja mitä sitten seurasi. Ooppera
ei ollut kovin pitkä – reilut puoli tuntia – mutta se todella piti otteessaan
koko ajan ja kesto tuntui vielä lyhyemmältä kuin mitä se oli.
Pidin todella
paljon Markus Fageruddin musiikista. Siinä oli runsaasti välimerellisiä
rytmejä, mikä tuntuikin sopivalta, sillä olihan oopperan libretto
espanjankielinen. Esityksen orkesteri ei ollut ihan perinteinen oopperan
orkesteri, mutta hieno se oli. Orkesteri oli vain kolmihenkinen: kitara (Jarmo
Julkunen), tuuba (Petri Keskitalo) ja harmonikka (Harri Kuusijärvi), mutta
mukaansatempaavaa musiikkia se sai aikaiseksi.
Rooleissa
esiintyivät Juha Kotilainen ja Reetta Ristimäki. Molemmat ottivat roolinsa
omikseen, mutta varsinkin Kotilainen oli aivan mahtava roolissaan varsin
ronskisti flirttailevana plastiikkakirurgina.
Teoksen ohjaus oli suorastaan
musikaalinomainen ja se sopi teoksen rytmiin erinomaisesti. Eroottisen
latauksen purkautumiskohtaus oli tosi hyvin toteutettu; se oli kiihkeä ja
hauska olematta korni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti