tiistai 28. toukokuuta 2019

Kintaron seikkailut Mariinski-teatterin Prokofjev-salissa, 25.5.2019


Toukokuun yön jälkeen minulle jäi 25 minuuttia aikaa siirtyä Konserttisalilta uuden Mariinskin Prokofjev-saliin (kävelymatka vie noin 10 minuuttia rauhallisella vauhdilla liikennevaloista riippuen), jossa oli vuorossa Rustam Sagdievin lastenooppera Kintaron seikkailut. Kyseessä on säveltäjän toinen ooppera; ensimmäinen oli joulukuussa 2017 näkemäni Turnipsi. Voin siis sanoa nähneeni säveltäjän koko oopperatuotannon!

Kintaron seikkailut perustuvat japanilaisiin kansantarinoihin ja oopperaa kertoo Kintarosta, joka seikkailunhalussaan päätyy noidan luokse. Noita on vanginnut nuoren naisen linnuksi ja Kintaro vapauttaa hänet, mutta haluaa jatkaa seikkailujaan. Neito antaa Kintarolle puisen kamman, jonka avulla he voivat löytää toisensa uudelleen. Seuraavaksi Kintaro joutuu kissalauman kynsiin, sieltä kivijättiläisen luolaan ja lopulta hän osallistuu pahojen henkien korttipeliin. Kaikesta tästä hän selviää ja palaa takaisin omaan veneeseensä ja haluaa lopuksi löytää aiemmin tapaamansa neidon kamman avulla.

Pidän siitä, että Mariinskissa esitetään säännöllisesti lastenoopperoita. Kulttuurityön seuraukset huomaa myös tavallisissa oopperaesityksissa siellä, sillä yleisön joukossa on aina lapsia ja nuoria. Eivätkä Mariinskin lastenoopperan ole mitään hätäisesti kokoonkyhättyjä kökköjä, vaan niihin on selkeästi käytetty resursseja. Kintaron seikkailutkin oli visuaalisesti erittäin näyttävä teos, jonka puvustusta ja maskeerausta (Olga Kovalenko) oli kiva aikuisenkin katsella. Esityksessä oli myös muita kiinnostavia osatekijöitä. Itse pidin kovasti esim. pahojen henkien korttipelistä, jossa sekä henget että voitot esitettiin varjokuvina; erityisesti irtopäiden laulanta oli upean näköistä ja Mersun merkki voittojen joukossa oli hihityttävän paljonpuhuva.

Sagdievin musiikki oli itämaissävyistä, lapsille sopivaa, mutta ei kuitenkaan heitä aliarvioivaa. Vaikeutta löytyi, mutta mukana oli myös teemoja, jotka jäivät soimaan päähän. Pianisti Yuri Kokko teki upean suorituksen oopperan musiikin soittajana ja oli illan tähti. Minä pidin myös kovasti noidan roolin esittäneen Tsvetana Omelchukin laulusta. Ja kivijättiläisen roolin esittäneet Lev Elgardt ja Pavel Stasenko olivat myös erinomaisia.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti