DANIEL FILIPPO
Suomalainen
kamariooppera esitti Kanneltalossa Daniel Filipon, uuden suomalaisen, monikielisen
kamarioopperan, joka koostuu kolmesta osasta. Libreton teokseen on tehnyt Maritza
Núñesaz ja jokaisella osalla on oma säveltäjänsä (Max Savikangas, Lauri Toivio
ja Tuomas Turriago.
Oopperan
peruskysymys oli: ”Kuka on Daniel Filippo?”. Kolmen säveltäjän yhdistäminen
samaan teokseen oli poikkeuksellinen ratkaisu, mutta toi mukanaan mahdollisuuden
miettiä Daniel Filippon minuutta kolmesta eri näkökulmasta. Mielestäni jokainen
uusi osa toi aina lisää lihaa päähenkilön ympärille ja oopperan teksti korosti
tätä. Jo ennen esitystä pidetyssä keskustelutilaisuudessa libretisti kertoi,
että hän oli vähentänyt sanoja versio versiolta. Lopullisessa tekstissä huomasi
selvästi kaaren yksittäisistä sanoista kokonaisiin virkkeisiin.
Säveltäjät
toimivat itse oopperan orkesterina (alttoviulu, huilu ja piano). Itse pidin
eniten oopperan viimeisestä osasta. Tuntui että silloin kuva Daniel Filipposta
alkoi vihdoin olla kuva ihmisestä, moniulotteinen ja särmikäs, mikä mielestäni
kuului myös musiikissa. Daniel Filippon roolissa lauloi erittäin vaikuttavasti Teppo
Lampela. Hän pääsi käyttämään ääntään monipuolisesti, hänen kasvoiltaan
kuvastui Filippon tunne-elämä, mutta sen lisäksi hän teki myös perin fyysisen
esityksen hyppien, juosten ja ryömien tilanteen mukaan. Todella lahjakas
suoritus!
Lavastus koostui
parista penkistä, tuolista ja kylpyammeesta, enkä enempää kyllä kaivannutkaan. Puvustus
oli käytännössä lääkärintakit koko porukalla. Aika veikeä idea sinänsä.
Oopperasta on
vielä toinen esitys 7.4. ja voin suositella hieman erilaisesta oopperasta
kiinnostuneille!
 |
| Näyttämö |
 |
| Tekijät |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti