DIDO JA AENEAS
English Vocal
Consort of Helsinki järjesti yhteistyössä Orpheus Muses ry:n kanssa virkistävän
mutta dramaattisen oopperaesityksen Vapaan taiteen tilassa Helsingin
Sörnäisissä. Oopperan esityspaikka oli varsin erikoinen, väestönsuoja kallion
sisällä. Ei varmasti kaikkein sliipatuimpia ympäristöjä, mutta toimi yllättävän
hyvin oopperanäyttämönä.
Ooppera oli
modernisoitu tositelevision maailmaan ja vaikka hyppy Troijasta tositelevisioon
onkin melkoinen, niin modernisointi oli poikkeuksellisen onnistunut ja
yleisöllä oli hauskaa. Puvustus ja lavastus olivat yksinkertaisia, mutta
jälleen toimivia. Yleisö pääsi osallistumaan oopperan/tositelevision
tapahtumiin useampaankin otteeseen ja tällaisessa pienessä, intiimissä (jos nyt
väestönsuojaa voi kutsua intiimiksi) tilassa se oli ohjaajalta (Iko Raatikainen)
nerokas ratkaisu.
Ja oopperan paras
anti oli tietenkin kaunis musiikki. Erinomaisena orkesterina toimi
periodiorkesteri Dido’s Train Kaisa Ruotsalaisen johdolla. Laulajista ylitse
muiden oli Didon roolissa loistanut Iida Antola. Mieletön ääni ja upea
eläytyminen. Harvoin kuulee When I am laid –aariaa näin täydellisesti
esitettynä! Kuolevan Didon tuskan todella tunsi.
Maanantain
esityksessä lavalla oli draamaa vielä enemmän kuin oli suunniteltu, kun yksi
esiintyjistä loukkaantui ja pyörtyi esityksen loppupuolella. Onneksi hän toipui
loppukumarruksiin mennessä jo sen verran, että pystyi vilkuttelemaan lattialla
maaten omat kiitoksensa.
Sisäänkäynti |
Mainos (mainoksen kuvan copyright Ina Hukki) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti