Helsingin juhlaviikkojen klassisen musiikin konsertit eivät ole myyneet takavuosien malliin ja syyksi epäillään muutosta kuluttajakäyttäymisessä: ihmiset ostavat liput aivan viime hetkellä. Ainut etukäteen loppuunmyyty konsertti oli Radion Sinfoniaorkesterin (kapellimestarina Hannu Lintu) Konsertti rauhan puolesta, jossa solisteina olivat sopraano Helena Juntunen, mezzosopraano Tuija Knihtilä, tenori Tuomas Katajala sekä baritoni Arttu Kataja. Ja tietenkin mukana oli myös Musiikkitalon kuoro. Konsertin tuotto meni lyhentämättömänä Punaisen Ristin kautta Ukrainan auttamiseen.
Ohjelmistoon oli
koottu sikermä jollain lailla teemaan liittyviä teoksia. Konsertin aloitti
Krzysztof Pendereckin Threnody Hiroshiman uhrien muistolle. Vaikka en ole
suunnaton modernin musiikin ystävä, sillä en yksinkertaisesti ymmärrä siitä
kovin paljoa, niin tämä teos oli kyllä todella jännittävä. Sitä soitti
pelkästään jousisoittimet ja ajoittain jokaisella soittajalla oli oma melodia
(jos sitä nyt voi sanoa melodiaksi) seurattavana. Ja kun jokainen
sinfoniaorkesterin jousisoitin soittaa omaa teemaansa, niin se kuulosti aika
hurjalta, mutta pidin siitä kovasti. Myös Hannu Linnun johtamista oli
mielenkiintoista seurata, sillä se poikkesi selkeästi muista illan teoksista
liikekieleltään.
Kolmannen kerran
vajaan viikon sisään kuulin Gustav Mahlerin lauluja, mutta kaikeksi onneksi ne
ovat joka konsertissa olleet eri lauluja. Solisteina Mahlerin lauluissa olivat
Kataja ja Knihtilä. Molemmat ovat hyviä laulajia, mutta tälläkin kertaa varsinkin
Katajan lied-laulajan kyvyt tekivät vaikutukseen.
Tällä
solistikunnalla lauluosuuksilta oli lupa odottaa paljon, joten vähän voi vain
harmitella, että konsertin toisen osuuden eli Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem
sisältää suhteellisen vähän laulettavaa solisteille. Kuorolla on sen sijaan
upeita numeroita ja Musiikkitalon kuoro soikin komeasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti