Gabriel, tule takaisin! Helsingin konservatoriossa, 16.2.2018

Suomen oopperaympyröissä on yhä enemmän erilaisia pienempiä yhteisöjä, jotka tekevät mielenkiintoisia produktioita. Yksi näistä on Opera Nova, joka tuottaa ooppera- ja musiikkiteatteriteoksia, joiden on tarkoitus soveltua myös kiertue-esityksiksi. Suomen juhlavuoden produktiona he tekivät Ilkka Kuusiston Gabriel, tule takaisin! –oopperan, joka nyt ehti myös Helsinkiin. Ooppera esitettiin kaksi kertaa Helsingin konservatorion suuressa salissa. Itse ostin lipun vasta esityspäivänä ja onnistuin saamaan yhden viimeisistä netissä myynnissä olevista lipuista. Perillä tosin osoittautui, että sali oli puolityhjä, sillä ilmeisesti enemmistö lipuista oli myynnissä vain paikan päällä. Sinänsä oli harmi, että katsojia ei ollut paikalla sen enempää, sillä esitys oli oikein hyvä ja se olisi ansainnut suuremmankin huomion.

Suurin osa suomalaisista tuntee varmaan oopperan juonen, sillä se perustuu Mika Waltarin teokseen ja siitä on tehty useita näytelmäsovituksia (nähty myös televisiossa useampaan otteeseen). Mutta jos joku on välttynyt teokselta aiemmin, niin lyhykäisyydessään tarina kertoo kahdesta varakkaasta kypsässä iässä olevasta sisaresta, joiden elämään astuu Gabriel – hieman nuorempi, naisilta rahaa huijaava mies. Erilaisten juonenkuvioiden jälkeen Gabriel poistuu siskosten elämästä, mutta kaikesta huolimatta siskot toivovat tämän hurmaavan miehen vielä palaavan – rahaakin kun on vielä jäljellä.

Olin nähnyt tämän oopperan kerran aikaisemmin Kansallisoopperan lavalla ja siksi päätös lähteä katsomaan tämä versio jäikin niin myöhäiseksi. Oopperan musiikki on varsin viihteellistä; mukana on erilaisia tanssirytmejä (valssi yms.), mutta tällaiseen kepeään humoristiseen teokseen se sopii oikein hyvin. Säestäjinä toimi Nova Ensemble –yhtiö (neljä soittajaa) onnistuneesti.

Taina Relanderin suunnittelema lavastus toimi konservatorion lavalla erittäin hyvin. Lavasteiden siirtely näytösten välillä suomalaisen vanhan iskelmän tahtiin oli myös oikein hauska ratkaisu.

Tämän oopperan kuitenkin tekivät laulajat. Marjatta Airas tiukkana vanhempana siskona Ulriikana ja Päivi Pylvänäinen romantiikkaan taipuvaisena nuorempana siskona Kristiinana tekivät fantastiset roolityöt. Molempien ääni sopi rooleihin loistavasti ja he tekivät sisarista elävät ja hengittävät (ja uskottavat!) hahmot. Eivät muissakaan rooleissa esiintyneet laulajat huonoja olleet, heidän roolihahmonsa menivät vain sen verran kliseisiksi, että niiden uskottavuus kärsi.

Gabriel, tule takaisin! oli kuitenkin hauska ja rentouttava alku viikonlopulle ja ehdottomasti näkemisen arvoinen.