Ooppera Skaala
esittää jälleen Kaapelitehtaalla perinteestä poikkeavaa oopperaa. Tämänvuotista
esitystä Vierge Modernea kutsutaan ohjelmassa monologi-koneoopperaksi. Itse en
olisi aivan varma, kutsuisinko tätä teosta oopperaksi, vaikka sen laulaakin
oopperalaulaja Essi Luttinen: aivan alussa musiikista tuli mieleeni Nightwish
Tarja Turusen ajoilta ja myöhemmin ajattelin jopa joissain kohdin Euroviisuja.
Vierge Moderne
kertoo konemusiikin, laulun ja tanssin keinoin runoilija Edith Södergranin
elämästä. Huomasi selvästi, että teos oli sävelletty nimenomaan Essi
Luttiselle, sillä hänen äänensä sopi siihen erinomaisesti. Pidin kovasti myös
näyttämöä ympäröiviin valkoisiin verhoihin heijastetuista videoista. Ne loivat
ympäristön Södergranin elämän tapahtumille (meren ranta, suurkaupunki jne). Vaikka
teoksen tapahtumat esitettiinkin monessa kohtaa hieman viitteellisesti ja
tanssin keinoin (esityksessä oli mukana myös tanssija Minttu Pietilä), niin
ohjelman avulla niitä oli onneksi suht helppoa seurata.
Oopperan
ehdottomasti hienoin pala olivat kuitenkin Edith Södergranin runot. Koko hänen
elämänsä laulettiin läpi hänen omilla runoillaan. Todella hienoa tekstiä ja
silloin kun sävellys osui kohdilleen tekstin kanssa, niin tulos oli kiehtova.
Itse ihastuin erityisesti toiseen runoista ”Kärlek”, jossa hieman
yksinkertaisempi äänimaailma ja kauniin kevyt laulu yhdistyivät upeaan runoon
rakkaudesta.
Musiikillisesti
ilta oli hieman ristiriitainen. Paikoitellen teoksen musiikki oli ihan
onnistunutta, mutta lopussa se muuttui minun makuuni hieman liiankin
koneelliseksi. Mutta sen verran onnistuneita elementtejä teoksessa kuitenkin
oli, että rohkenen suositella sitä, jos yhtään kiinnostusta riittää muuhunkin
kuin ihan klassisimpaan oopperaohjelmistoon. Esityksiä on vielä useita jäljellä
ja lippuja saa Tiketistä.
 |
| Turbiinisali |
 |
| Essi Luttinen ja Minttu Pietilä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti