Romeo ja Julia Estonia-teatterissa Tallinnassa, 28.9.2019

Charles Gounod sävelsi 1800-luvulla useita oopperoita, joista kuitenkin enemmän esitetään vain kahta: Faustia sekä Romeota ja Juliaa. Estonia-teatteri esittää nyt Romeota ja Juliaa ja tokihan sitä oli mentävä katsomaan.

Tarinan juoni on varmaan kaikille tuttu Shakespearen näytelmästä. Kahden taistelevan suvun (Capuletien ja Montaguen) nuoret rakastuvat toisiinsa ja menevät salaa naimisiin. Julian isä haluaa kuitenkin pakottaa tytön naimisiin toisen miehen kanssa ja välttyäkseen tältä tyttö ottaa myrkkyä, joka vaivuttaa hänet vuorokaudeksi kuoleman kaltaiseen tilaan. Julia ajattelee, että kun kaikki uskovat hänen kuolleen, hän voi paeta Romeon kanssa. Harmi vaan, että kukaan ei muista kertoa juonesta Romeolle, joka luultuaan Julian kuolleen ottaa myös tappavaa myrkkyä. Julia herää keinotekoisesta kuolemasta, suunnittelee pakoa Romeon kanssa ja tämän tuupertuessa myrkyn vaikutuksesta, puukottaa itsensä kuoliaaksi. Jälleen kerran tulee todistetuksi, että hyvä kommunikointi on elintärkeää.

Gounod’n musiikki Romeossa ja Juliassa on ihan viihdyttävää. En kokenut sitä mitenkään elämää suuremmaksi, mutta mukavaa kuunneltavaa kuitenkin. Esityksen varsin perinteellisen ohjauksen oli tehnyt Stephen Barlow. Lavastuksesta vastasi Yannis Thavoris ja se olikin harvinaisen runsas Estonia-teatteriksi, joka perinteisesti on luottanut melko minimalistiseen linjaan ainakin niissä esityksissä, jotka minä olen siellä nähnyt. Thavoris oli suunnitellut myös varsin yksinkertaisen ja melko ajattoman puvuston. Kokonaisuus toimi mielestäni. Esitys ei ollut ikimuistoinen, mutta hyvätasoinen perusooppera, joka varmasti vetää yleisöä.

Henkilövalinnoissakin oli onnistuttu ja kerrankin voi myös sanoa, että pääpari oli uskottava. Romeon ja Juulianhan pitäisi olla nuoria ja usein keski-ikäiset päätähdet eivät nyt kovin uskottavilta tunnu teinituskissaan. Tällä kertaa kuitenkin Perrine Madoeuf Juliana ja Nico Darmanin Romeona olivat uskottavia nuoria rakastavaisia. Varsinkin Nico Darmanin oli positiivinen yllätys myös äänensä puolesta; kaunis ja lämmin tenoriääni.

Jos siis haluaa nähdä ja kuulla klassisen oopperan, jonka parissa muutama tunti hurahtaa varsin viihdyttävästi, niin nyt kannattaa suunnistaa Tallinnaan.