Kansallisoopperan Opera Beyond -projektissa on tänä syksynä ollut tarjolla erittäin suosittu Laila, jossa yhdistetään musiikkia ja visuaalisuutta liikkeeseen. Esa-Pekka Salosen, Paula Vesalan, Tuomas Norvion ja Ekho Collectiven luomassa teoksessa katsoja vaikuttaa omalla liikkumisellaan teokseen. Näin jokaisen esityksen pitäisi olla aina erilainen. Hieman idea tietysti menee hukkaan, jos jokainen katsoja käy katsomassa teoksen vain kerran, kuten useimmat varmaan tekevät.
Teosta esitetään
Alminsalissa, jonne on rakennettu kuusi henkeä vetävä kupla. Katsojat voivat
vapaasti kävellä kuplassa ja kuplan seinille/kattoon ilmaantuu kuviota, jotka
vielä heijastuvat peililattiasta. Äänimateriaali on tallennettu ja siinä
esiintyvät Kansallisoopperan laulajat ja orkesterin muusikot. Itse Lailan
äänenä esiintyvät suomenkielisessä versiossa Paula Vesala ja Miriam Hilpo.
Lailaa oli hehkutettu
etukäteen todella runsaasti, mutta mielestäni teos ei ollut niin
vallankumouksellinen kuin oli annettu ymmärtää. Erilaisia interaktiivisia
teoksia on viime vuosina esitetty jo sen verran runsaasti, että Laila ei
varsinaisesti räjäyttänyt tajuntaa. Pidin siitä kyllä. Kuviot olivat ajoittain
todella kivoja ja äänimaailma oli myöskin ajoittain kaunis. Ihan mukavaa, että
Kansallisooppera tekee tällaisiakin teoksia ja ehkäpä näin houkutellaan uusia
ihmisiä katsomaan myös traditionaalisia teoksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti