Koko Karita Suomen Kansallisoopperassa, 21.5.2022

Kun Karita Mattila esiintyy Suomessa voi olla kohtuullisen varma siitä, että liput myyvät kuin häkä ja lehdet pursuavat kiittäviä arvioita. Tällä kertaa Suomen Kansallisooppera oli luottanut Mattilan maineeseen ja karismaan niin paljon, että hänelle annettiin oopperan päänäyttämö käyttöön useamman esityksen ajaksi ja niin syntyi Koko Karita, jossa Mattila ensin esitti Francis Poulencin monologiooppera Ihmisen ääni ja väliajan jälkeen hän esitti erilaisia iskelmiä ja lauluja musikaaleista.

Näin Ihmisen äänen viimeksi Göteborgissa vuonna 2019 ja se teki minuun suuren vaikutuksen. Ooppera kertoo naisesta, joka soittaa hänet jättäneelle miehelle ja käy läpi eroon liittyviä tunteitaan. Täytyy sanoa, että en ihastunut tähän Jussi Nikkilän ohjaamaan versioon. Hieman tietysti häiritsi jo se, että Mattila lauloi teoksessa kännykkään, kun tekstissä on kuitenkin kovasti paljon juonenkäänteitäkin, jotka perustuvat nimenomaan lankapuhelimen käyttöön. Mutta ehkä vieläkin enemmän minua häiritsi se, että ohjaaja oli laittanut Mattilan kiemurtelemaan ja vääntelehtimään lavalla turhankin paljon. Sen oli varmasti tarkoitus ilmaista surua ja epätoivoakin, mutta itselleni tuli jotenkin mieleen, että jos nainen olisi todella surrut suhteen päättymistä, hän olisi ehkä ollut pikemminkin jähmettynyt kuin vääntelehtivä. Mutta kyllähän ihmiset tietysti ilmaisevat surua eri tavoin.  

Mattilan ranskan ääntämyt oli kyllä aivan loistavaa ja äänikin toimi upeasti. Uskon, että hän olisi vanginnut yleisön huomion vähän hillitymmälläkin liikkumisellä, koska Göteborgin esitys ainakin oli todella vangitseva.  

Väliajan jälkeisestä konsertista mieleen tuli lähinnä Las Vegas tai Hollywoodin musikaalien kulta-ajat. Iso orkesteri lavalla, tanssijat kiehnäämässä solistin ympärillä ja jokaisen kappaleen jälkeen vaihtuvat vaatteet olivat suuren maailman tyyliä. Parhaimmillaan Mattila oli mielestäni John Kanderin Mein Herr – laulussa sekä Friedrich Holländerin laulussa Ich bin von Kopf bis Fuss auf Liebe eingestellt. Olihan kakkososakin ihan kivaa viihdettä, mutta en minä nyt ihan haltioitumaan päässyt.