Kävin viimeksi kuuntelemassa italialaisen säveltäjän Umberto Giordanon oopperan Fedora konserttiversion vuonna 2017 Pietarissa, joten nyt oli aika nähdä ooppera näyttämölle tehtynä Frankfurtin oopperassa.
Tässä vielä kertauksena
oopperan juoni: Ruhtinatar Fedora Romazov on menossa naimisiin Pietarissa ja
häiden aattona hänen sulhasensa surmataan. Konnaksi epäillään kreivi Loris
Ipanovia, jolle Fedora vannoo kostoa. Fedora ja Loris tapaavat Pariisissa,
Loris rakastuu Fedoraan ja tunnustaa tälle surmanneensa naisen ex-sulhasen,
mutta vannoo sille olevan hyvän syyn. Ennen todisteiden esittämistä Fedora
kuitenkin ennättää ilmiantamaan miehen ja tämän veljen murhasta Venäjän
viranomaisille. Kun Loris sitten myöhemmin todistaa, että ex-sulhon ja hänen
vaimonsa välillä oli kiihkeä suhde ja sulho ampui ensin ja hän vain vastasi
tuleen, niin Fedora vannoo rakkauttaan mieheen. Myöhemmin heidän onnensa
Sveitsissä rikkoo tieto, että Lorisin veli on kuollut vankilassa ja myös
poikien äiti on kuollut suruun. Fedora on katumuksen murtama, mutta kun Loris saa
tietää, että nimenomaan Fedora ilmiantoi hänen veljensä, hän ei taivu
anteeksiantoon, vaan vannoo tappavansa Fedoran, joka kuitenkin ottaa myrkkyä ja
kuolee, mikä järkyttää Lorisia.
Frankfurtin esityksen
ohjauksesta vastasi Christof Loy, jonka Salome lumosi minut pari kuukautta
sitten Kansallisoopperassa. Tällä kertaa sekä lavastus että puvustus oli
enemmän epookkia, mutta Loy kertoi näyttämön ulkopuolisista tapahtumista sekä
videon avulla, että käyttämällä näyttämön taustalla olevaa tilaa. Videot tosin
aiheuttivat muutamia hieman ristiriitaisia hetkiä, kun Fedora esittäjä oli
sairastumisen vuoksi vaihtunut ja osa videoista näyttikin alkuperäistä Fedoraa.
Mutta kaiken kaikkiaan sekä videoiden että lisähuoneen käyttäminen olivat ihan
onnistuneita ratkaisuja.
Itse oopperahan on vähän
tylsä. Pari vähän tunnetumpaa aariaa, mutta pääasiassa musiikki on suhteellisen
tavanomaista eikä tämä ohjauskaan sitä nyt mestariluokkaan nostanut.
Svetlana Aksenova
Fedorana oli ihan hyvä, samoin kuin Giorgio Berrugi Loris Ipanovina. Edellisen illan
Roger eli Nicholas Brownlee lauloi tällä kertaa De Sirieux’n roolin ihan
kiitettävästi. Pienistä rooleista esiin nousi Anthony Robin Schneider kuski
Cirillona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti