Edellisen kerran
kävin seuraamassa sopraano Tuuli Lindebergin ja Anna-Maaria Oramon yhteistyötä
Janakkalan barokkifestivaaleilla ja nyt oli vuorossa BRQ Vantaa –festivaali ja
Pyhän Laurin kappeli Vantaalla. Le jardin florissant – Ruusuromaanin kukkiva
puutarha koostui renessanssi- ja barokkimusiikista 1200-1500 –luvuilta.
Ruusuromaani on
nykyihmisen silmissä ehkä hieman erilaisella tavalla kerrottu runoelma nuorukaisesta,
rakastumisesta, ruususta ja rakkauden menettämisestä. Lindeberg ja Oramo olivat
valinneet joukon lauluja ja instrumentaalikappaleita kertomaan tätä tarinaa. Instrumentteina
käytettiin clavisimbalumia ja virginaalia, joskin esityksen lopulla yhdessä
kappaleessa oli säestyksenä myös urut (vain yksi erittäin pitkään soiva sävel
kerrallaan), mikä olikin huikean vaikuttavaa ja kaunista ja sopi minun
mielestäni tilanteeseen täydellisesti.
Mielenkiintoiseksi
illan teki se, että valitut kappaleet olivat yhtä aikaa sekä samantyylisiä että
erilaisia. Ja koska esiintyjiä oli vain kaksi, tunnelma muodostui erittäin
intensiiviseksi. Lindebergin ja Oramon loistava yhteispeli vei mukanaan; he
ovat todellisia huippuammattilaisia ja leikittely eri rooleissa (soittaja vs.
laulaja) oli kiehtovaa, mutta myös hauskaa.
Ohjelmistossa oli
lukuisia hienoja kappaleita, mutta jos joku pitää nostaa ylitse muiden, niin
itse ehkä pidin eniten Jehan Chadravoinen laulusta (1500-luvulta) Mignonne,
allons voir si rose. Pidin sen sykkivästä rytmistä ja mielessäni se muodosti
ikään kuin kiihkeän alun unenomaiselle rakkaustarinalle.
Illan ainut
tyylirike oli oikeastaan ympäristö. Pyhän Laurin kappeli on moderni kappeli ja
teos olisi sopinut suunnattoman paljon paremmin esitettäväksi hieman
vanhempaan, tunnelmallisempaan tilaan.
 |
| Pyhän Laurin kappeli |
 |
| Oramo ja Lindeberg |
 |
| Tuhoutunut ruusu |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti