Les Lumières
-festivaalin toinen konsertti pidettiin Helsingin Vanhassa kirkossa. Vanha
kirkko sopikin mitä parhaiten festivaalin teemaan sijaitseehan se keskellä ns.
Ruttopuistoa, jonka tienoille on haudattu 1710 ruttoepidemian uhreja. Ja
toisessa konsertissa nimeltään Requiem –
Kaikille lohdutukseksi Concerto Soave -yhtye esitti Jean Gilles’n messun Messe
des morts, joka oli yksi 1700-luvun tunnetuimmista messuista ja sävellettiin
nimenomaan juhlistamaan ruttoepidemian päättymistä.
Tästä teoksesta
pidin todella paljon. Musiikki oli helppo tunnistaa ranskalaiseksi barokiksi,
mutta sitä oli miellyttävä kuunnella ja solistitkin olivat varsin hyviä. Teos
kostui seitsemästä osasta: Requiem aeternam (Introït), Kyrie, Requiem aeternam
(Graduel), Domine Jesu Christe, Sanctus, Agnus Dei ja Lux aeterna. Osia en osaa
laittaa paremmuusjärjestykseen, sillä jokaisessa oli omat hyvät puolensa.
Solisteista ehkä
eniten pidin tenori Robert Getschellistä, mutta voi olla, että se johtui siitä,
että hän aloitti lauluosuuden ja lauloi muutenkin varsin paljon teoksessa. Mutta
se on kyllä sanottava, että ranskalainen latinan ääntämys on suorastaan
hilpeyttä herättävää, kun esim. sana lux lausutaan lyks. Ja itseään saattoi
viihdyttää vaikka näitä mielenkiintoisia ääntämyksiä bongailemalla, jos voimat
eivät riittäneet musiikkiin keskittymiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti