Bostridgen säestäjänä toimi tänäkin vuonna
pianisti Saskia Giorgini äärettömän taitavasti. Bostridge on tulkitsijana hyvin
fyysinen, hän liikkuu lavalla musiikin mukana ja siksi – siitä huolimatta, että
välillä tekisi mieli vain sulkea silmät ja nauttia laulusta – yritän aina
seurata myös hänen olemustaan. Bostridge ei myöskään tulkinnoissan kangistu
kaavoihin, joten jos olet joskus kuullut häntä, niin seuraavalla kerralla
samakin teos voi kuulostaa hieman erilaiselta, minkä hän on itsekin maininnut
haastatteluissaan.
Tälläkin kertaa esitys oli lumoava. Bostridge saa teoksen
tekstin todella elämään. Ja viimeistään viimeinen laulu Der Leiermann
(Liiransoittaja) räjäytti pankin. Mikä suunnaton alakulo koko esityksestä
hehkui, kun Bostridge lauloi köyhästä liiransoittajasta. Huikea esitys kaiken
kaikkiaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti