Helsingissä on enenevässä määrin erilaisia pieniä oopperaproduktioita, joita eivät kaikki välttämättä edes kovin helpolla löydä. Yksi näistä produktioista oli Kiasma-teatterissa esitetty kokeellinen kamariooppera Thousand Times Yes (säveltäjä Marja Ahti). Teos oli toteutettu yhteistyössä Inter Arts Centerin, Inkonstin, Kiasma-teatterin, Kunsthal Rønnebæksholmin ja Moderna Museet Malmön kanssa.
Oopperan juoni oli hieman erikoinen, joten lainaan tässä suoraan käsiohjelman
juonikuvausta. Muinainen eliö nousee maankuoresta kohti pintaa. Se saa
liikkeelle myös mineraalit, bakteerit, sienet, kaasut ja ilmakehän aiheuttaen
epävarmuutta, joka kietoutuu odottamattomien konfliktien verkoksi. Teoksen
päähenkilölle, ihmiselle nimeltä G, on vastoin hänen tahtoaan annettu kyky
luoda yhteyksiä ja kommunikoida erilaisten kappaleiden ja olentojen kanssa. G
kutsutaan sovittelemaan konfliktia osapuolten välillä – ja lopulta kohtaamaan
muinaisen organismin.
Jo juonikuvauksesta voi arvata, että tämä ei todellakaan ollut kamariooppera
ihan tavallisimmasta päästä. Musiikki oli hieman erikoista, libretto (Jenny
Kalliokulju) oli ajoittain vielä erikoisempi ja eipä oopperan hahmotkaan nyt
ihan tavallisemmasta päästä olleet, sillä yksi niistä oli esim. Pesukone.
Jos siis on klassikko-oopperoiden ystävä, niin tämä ooppera ei ehkä ole
ihan heille tarkoitettu, mutta teoksena se oli ihan hyvä. Olihan se vähän
erikoinen, mutta musiikki oli ajoittain mielenkiintoista ja laulajat olivat
ihan hyviä. G:n roolin laulanut Johanna Kalliokulju teki oikein hyvän
vaikutuksen, joten kävisin häntä mielelläni toistekin kuuntelemassa. Pesukonetta
ja Matoa esittänyt Yuko Takeda teki myös vaikuttavan roolisuorituksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti